TAKORNARIAQARNIKKUT KISITSISITIGUT NALUNAARUT Q 3 – Q VISIT GREENLAND

Præsentationer af emnet: "TAKORNARIAQARNIKKUT KISITSISITIGUT NALUNAARUT Q 3 – Q VISIT GREENLAND"— Præsentationens transcript:

1 TAKORNARIAQARNIKKUT KISITSISITIGUT NALUNAARUT Q 3 – Q 4 2015 VISIT GREENLAND

2 TAKORNARIAQARNIKKUT KISITSISITIGUT NALUNAARUT Q3 2015
Qaammatit pingasukkaartumik nalunaarusiap, eqikkaasumik aallaqqaasiummi eqqaaneqartut saniatigut, makku imarai: Kalaallit Nunaat 2015 – takornariaqarnikkut kisitsisit qitiusut (Aallerfik: tourismstat.gl aamma stat.gl) Timmisartutigut angallannermiit kisitsisut Immakkut angallannermiit kisitsisit Unnuisarnerniit kisitsisit Ilaleqqiutitut paasissutit greenland.com’mimik atuisut kisitsisinngorlugit (Aallerfik: Google Analytics) Island’imiit qaammatit pingasukkaarumik kisitsisit qitiusut kingulliit (Aallerfik: statice.is) Kingullertigut nunarsuarmioqatigiit pissusilersuutimikkut tikkuussineri (Aallerfik: tak. qupp. kingulleq)

3 AALLAQQAASIUT Una qaammatit pingasukkaartumik VG’miit nalunaarutaavoq, takornariaqarnikkut kisitsisitigut paasissutit aallaavigalugit. Qaammatit pingasukkaartumik suli saqqummersoqartassaaq, siuliini qaammatit pingasut iluinit paasissutissanik soqutiginartunillu ilanngussiffigisanik. Kiisami ilorraap tungaanut ingerlalerneq – aammalu paasissutit nutaat atorneqarsinnaanngornerat Q ,8%’inik amerlanernik timmisartukkut Kalaallit Nunaannut takornariaqarpoq (KN’ni najugallit ilanngunnagit), Q3-2014’imut sanilliullugu, ukiup affaata missaa ataatsimut isigalugu ikiliartortoqareersoq. Q qaammatit pingasukkaat siulleraat, ukiup siuliani piffissaq taanna timmisartukkut ilaasut kisitsisinngorlugit sanilliunneqarsinnaaffiat, juli 2014 najugaq pillugu nalunaarsuineq atuutilermat. Timmisartukkut ilaasut nuna najugaat aallaavigalugu qanoq katitigaanerat paasissutit pingaarnerpaat ilagaat, pisisartoqarfiit assigiinngitsut piserusussuseqarnerat tunngavilersugaasumik oqaaseqarfigisinnaassagaanni, massakkullu piffissamiit piffissamut qanoq ineriartortoqarnersoq paasissuteqalerneq suli iluatinnarneruvoq. Siullermeertumik naatsersorsinnaasimavarput, ukiup ataatsip iluani (2015) takornarissat qasserpiaat aqqusaarsimanersut: immakkut takornarissat, taakkunannga namminneq akiliillutik timmisartukkut angalusutut nalunaarsugaallutik, Kangerlussuarmi taarserneqarnerat peqqutaalluni. Taakkua ilanngaatigigaanni inerneraa takornarissat nunakkoortut, tassa timmisartukkut tikissimasut pineqarlutik. Aqqutit nutaat aamma timmisartuussinerulerneq Air Greenland’ip suaarutigisimavaa timmisartuussineq avammut attaveqarnerulissasoq, Keflavik’ip aamma Ilulissat akornanni aasaanerani timmisartuussinerunikkut, kiisalu aasaanerani Narsarsuup timmisartuussivigineruneragut. Taaneqartut qaavatigut Air Greenland’ip suaarutigisimavaa aasaanerani timmisartuussivik Keflavik-Kangerlussuaq ilaasortaat Bombardier Q400 76’inik ilaasoqarsinnaasoq atorlugu. Kalaallit Nunaat Pittannerit 10 aamma Pittannerit 20 akornanni Kalaallit Nunaat siornatigut tikitassasut eqqumaffigineqanngitsoq, ukiaagaa Lonely Planet’s Top 10 ’Best in Travel 2016’ ilanngunneqarsimavoq aammalu Geographic Traveler’s Top 20 ’Best trips 2016’ ilanngunneqarsimalluni. Taaneqartut angalaneq pillugu tusagassiorfittut nunarsuarmi sunniuteqarnerpaat ilagaat, taamatullu toqqagaanerit malitsigisinnaallugu, 2016’imi Kalaallit Nunaannut suli soqutiginninnerulertoqarneranik. Assers. tikitassanik takussutissiinerit taaneqartut malitseqarsimapput allani tikitassat takususiarineqarnerinut ilanngunneqarnermik. Nunarsuarmi takornariaqarnerup qaffariarnera Aningaasarsiornikkut ajulusooqqanerup ukiuni atuuffianiluunniit, procent’it marluk missaanni nunarsuarmi takornariaqarneq annertuseriarsimavoq. Ukiuni kingullerni arlaqartuni annertusiartorneq tamanna sukkatseriarsimavoq, pingaartumik Nunat Kangilliit kujataani ’aningaasarsiornikkut annertusiartorfiusuni’. Naak Kina’p aningaasarsioriartuaarnera kigaallassimagaluartoq. Qaammatit pingasukkaat kingulliit iluinissaaq nunat killiit, soorlu USA aamma UK (tuluit nunaat) annertusiartorfiusimapput 9-10%’inik (tigusiffiit: nationale statistikbureauer aamma UNWTO), aammalu nunarsuarmi angallannikkut qitiusut ilaat Kalaallit Nunaannullu qaninnerpaami Keflavik’imi, USA’mi, UK’mi Tyskland’imilu annertusiartupiloorneq tamanna malugineqarluarsinnaasimalluni (Aallerfik: statice.is)

4 KALAALLIT NUNAANNI TAKORNARIAT 2015 AMERLASSUSAAT
Kalaallit Nunaat – 2015-imi timisartorlutik takornariat umiarsuarnillu nuannaariartaatinik takornariat Takornariat timmisartumik tikittut, umiarsuarnullu nuannaariartaatinut ilaajartorlutik tikittut peerlugit Umiarsuarnut nuannaariartaatinut ilaasut timmisartunik Kalaallit Nunaanniit aallartut Umiarsuarnut nuannaariartaatinut ilaallutik Kalaallit Nunaanniit qimaguttut 2015-mi aatsaat siullerpaarpaamik takornariat ukiup ataatsip iluani amerlassutsimikkut eqqortumik kisinneqarsinnaasimapput. Diagrammi saamiatungaaniittoq imatut paasineqassaaq: 2015-imi umiarsuarnut nuannaariartaatinut ilaasimapput, taakkunanngalu aamma timmisartunut ilaasimasutut naatsorsorneqarsimapput, taakku Kangerlussuarmi umiarsuarmut ikisimagamik. Takornariat Kalaallit Nunaanniit aallartut nalunaarsorneqarsimapput, taava taakku Kangerlussuarmi umiarsuarnut nuannaariartaatinut ikisimallutillu niusimasut peeraanni takornariat nalinginnaasut Kalaallit Nunaannut takornariarsimapput. Kalaallit Nunaat 2015-imi takornarianit katillugit init tikeraarneqarsimavoq Aallerfik: stat.gl

5 TIMMISARTUKKUT ILAASUT KISITSISINNGORLUGIT
Q ’imut ilisarnaataavoq nunarsuarmi takornarissat 49,4%’inik amerleriarujussuarnerat (KN’imi aamma DK’imi najugallit ilanngunnagit). Q ’imi saniatigut KN’imi najugallit 8,8%’inik ikinnerupput, 2014’imi piffissaq taanna eqqarsaatigalugu. DK’imi najugallit allannguuteqaratik. Q eqqarsaatigalugu, angalasut marluugaangata ataaseq KN’ta aamma DK’ip avataaneersuusarluni. 2014’imi piffissami tassani ilaasut pingasuugaangata ataasiinnaasarsimalluni. 2008’imi nammineq akilerlugu timmisartumut ilaasut amerlanerpaajugamik ’iusimapput, 2014’imi ’inut appariaateqarlutik. 2015’imi timmisartumut ilaasut ataatsimut 11,3%’inik amerleriaateqarfiusoq, ukioq angusaqarfik pitsaanerpaajugallarpoq namminneq akilerlugu angalasut ’iummata. MALUGIUK: Juli 2014 aallarnerfigalugu, timmisartukkut angalasut nuna najugaat nalunaarsorneqalermat. Europa’p sinnerani, Tyskland, USA, Frankrig, Canada, Island Kina’lu pisisartoqarfittut Danmark tulleralugu annertussuseqartut, qaffariartupiloorfiupput. Europa’p sinnera qanoq imaqarnersoq erseqqissarneruniarlugu, Mittarfeqarfiit peqatigalugu Østrig, Schweiz, Holland aamma Polen 2016’imiit ilanngunneqarput. Kiisalu Kangiani nunat makku ilanngunneqarlutik: Hong Kong, Singapore, Malaysia, Korea Kujalleq aamma Australien. Mittarfeqarfiit isumaqatiginerat naapertorlugu nunat amerlanerpaamik 26’t nalunaarsorneqassapput, tassami mittarfinni sillimaniarfiusuni nalunaarsuineq iPad’ikkut toorneq ataaseq atorlugu pisassaaq. 11,3% stigning i det totale antal flypassagerer i Q vs Q 23,8% stigning i antal turister (fraregnet bosatte i GL) i Q vs Q 49,4% stigning i antal internationale turister (fraregnet bosatte i GL og DK) i Q vs Q Der mangler oversættelser af diagram-overskriften samt teksten inde i diagrammet Aallerfik: stat.gl

6 TIMMISARTUKKUT ILAASUT KISITSISINNGORLUGIT
2015-imi tikeraartutta sumi najugaqarnerisa nalunaarsorneqarnerisa kingorna suminngaaneernerisa agguataarneri 2014-imut nallersuussinnaanngilagut, taamanikkummi nalunaarsuineq 3Q-14 aatsaat aallartikkami miit 2014 ilaasoqarnerpaammat ilanngullugu timmisartumut ilaasimasut katillugit (ilaasut ) kingorna 2014 ilanngullugu ilaasut ikiliartorsimapput (ilaasut ). Massakkullu 2015-imi kisitsisit takutippai ukioq taanna aatsaat taamaak timmisartunut ilaasoqartigisimanera (ilaasut ) – 2014-imut naleqqiullugu qaffariaat 11,3% 2015-imi Kalaallit Nunaanniit aallartut amerlassusaat, suminngaaneerneri aallaavigalugit Diagrammimi saamiatungaaniittumi aappalaartumik qalipaatillit tassaapput takornariat. Sumi nunaqarneq pillugu nalunaarsuineq Q –mi (takuuk qupperneq siulia) aallaavigalugu ineriartorneq isigissagaanni takuneqarsinnaavoq, angalasut Kalaallit Nunaanninngaaneersut initussusaat ukiuni tulliuttuni allamiunut naleqqiullugu annikilliartussasoq, immaqalumi aamma Danmarkimeersut taamatulli annikilliartussasut – ilutigalugulu nunaniit allaninngaaneersut amerlassutsimikkut initussutsimikkullu annertusiartussasut Aallerfik: stat.gl Timmisartu-nut ilaasut katillugit

7 IMMAKKUT ANGALASUT KISITSISINNGORLUGIT
Takusinnaavarput immakkut angalasut 2014’imut sanilliullugit 2015’imi 10,8%’inik amerleriaateqartut. Tamanna pivoq ukiuni arlaqartuni 2010’miit ataatsimut isigalugu ikiliartorsimagaluartut (2010’miit -14’imut 33&’inik appariarlutik). Naatsersueqqissaartarfiup atorpaa piffissaq oktober-oktober takornariaqarfittut. 1. januar 2015 aallarnerfigalugu ilaasumut akitsuut (pax tax) allanngortinneqarpoq, taamaasilluni tulannermut akitsuut naatsersorneqalerluni tulannerit amerlassusaat umiarsuup initussusaanut sanilliullugu. Tamanna pingaartumik umiarsuarnut anginerusunut tulakulannginnerusunullu akikinnerulersitsivoq, ilaasumut akitsuusiinermut sanilliullugu. Umiarsuarnut minnernut aningaasatigut iluaqutissaasoq annikinnerulaarluni. Immakkut angalatitsiviit angisuut pilersaarusiornerminni piffissaliussaat amerlanertigut sivikinnerpaamik ukiunik 2 sivisussuseqartarpoq, taamaattumik ilimanaateqanngilaq 2015’imi annertuseriaat immakkut angalasunut akitsuutip allanngorneranik peqquteqartoq. Neriuutigineqarsinnaavorli ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu akitsuutit appariarnerat suli qaffakkiartortoqarneranik kinguneqarumaartoq. 2015 ukioq siulliuvortaaq immakkut takornariartaatinik tikeraartut nuna najugarisaat nalunaarsorneqalermat. Nunat qulit siulliit ukuullutik: Tyskland (46,5%), USA (13,4%), UK (7,4%), Canada (7,2%), Frankrig (4,4%), Danmark (3,5%), Schweiz (3,2%), Australien (2,7%), Østrig (2,4%) og Kina (1,7%). Aallerfik: stat.gl

8 IMMAKKUT ANGALASUT KISITSISINNGORLUGIT
2015-imi umiarsuarnut nuannaariartaatinut ilaallutik Kalaallit Nunanni illoqarfiit uku ima amerlatigisut tikeraarpaat Oqaatigineqareersutut umiarsuarnut nuannaariartaatinut ilaallutik Kalaallit Nunaannut takornariartut 2015-imi iusimapput. Takugaannilu ilaasut qassit talittarfiit suut niuffigisimaneraat, taava soorngunami kisitsit annerussaaq, ilaasormi ataaseq ataasiaannarluni kisinneqartarmat naak ilaasoq taanna angalanermi taliffiit arlallit taliffigisaraluarai. Diagrammimi saamiatungaaniittumi takuneqarsinnaapput kisitsisit Kalaallit Nunaanni umiarsuarnut nuannaariartaatinut tunngasut – kisitsisillu illuinnaasiortutut taaneqarsinnaapput, tassami takutinneqarmat taliffiit assigiinngitsut takornarianit qassinit niuffigineqarsimaneri takussutissiarineqarmat - imaanngitsoq umiarsuit qassit qanorlu angitigisut il.il. Kilde: stat.gl Aallerfik: stat.gl

9 IMMAKKUT TAKORNARIAT PILLUGIT TAKUSSUTIT 2015
2015 juli-oktober misissueqqissaartarfik GP Wild, VG sinnerlugu Ilulissani, Qaqortumi Ittoqqortoormiinilu immakkut takornariartaatitigut tikeraat 1.649’ruusut inuttaasullu 279’it takussusiorsimavai. Soqutiginaatillit makku erseqqissassapput: Akisuniit 89%’it Kalaallit Nunaannut tikeraarnertik assut iluarisimaarpaat 61%’it allaat misigalutik naatsersuutitik pitsaasumik qaangerneqartut Sulisut inussiarnisaarnerat, sumiiffinni inussiarnisaarneq aamma siuttulerluni takusassarsiorneq taakkuupput iluarisimaarneqarnerpaajusut (tamarmik iluarisimaarneqarnerat toqqagassanit tallimaasuniit 4,3’p aamma 4,1’ip akornaniillutik). Immakkut takornariartaatitigut tikeraaniit 98%’it nunamut ikaarsimapput aammalu tikeraaniit 92%’it siullermeertumik Kalaallit Nunaanniillutik Tikeraaniit 76%’it ikinnerpaamik 65’inik ukioqarput aammalu agguaqatigiisillugu tikeraaq inoqutigiittut isertitaqarluni kr’inik Agguaqatigiisillugu tikeraap ataatsip nunamut ikaarnermini atortarpai 370 kr miss. (MALUGALUGU: Immakkut angalatitsiviit takusassarsiornerniit isertitaqartarput), 2015’imilu naleqarlutik 8,12 mil kr missaannik Inuttat affaat nunamut ikaarput agguaqatigiisillugulu 30 kr miss. atuillutik, 2015’imilu naleqarlutik kr’nik, oqarutta agguaqatigiisillugu tikeraat 100’juugaangata inuttat 15 missanni amerlassuseqartartut Akisuniit 48% USA’meersuupput Akisuniit 21% Tuluit Nunaanneersuupput Akisuniit 12% Tyskland’imeersuupput Takussusiami pingaarnerit tullii tassaallutik Australien, Canada aamma Schweiz 2012’imi takussusiaq assingusoq suliarineqarpoq. Taamani tikeraat 96,4%’ii nunamut ikaarput, immikkullu 440 kr miss. atuillutik, 2012’milu naleqarlutik 9,9 mil kr’nik Ukiuni kingullerni maluginiarparput immakkut takornariartaatit mikinerusut amerliartortut, taamalu 26’nit 250’inut ilaasullit (taaneqartartut angallatit paasisassarsiutit) immakkut angalanerni amerliartorfiunerpaallutik (2011’imi 32’niit 2015’imi 76’inut). Aamma angallatit miss. ilaasoqarsinnaasut angalanerujartorlutik (2011’imi 9’niit 2015’imi 19’inut)

10 UNNUINERIT KISITSISINNGORLUGIT 2015
2015’imi unnuisarfinniit paasissutit 2014’imi takutippaa, takornarissat unnuinerisa amerlassusaat amerleriaateqartut 1,3%’inik, qaffariaalluni ataatsimut 4,3%’iulluni. Aallerfik: stat.gl Aallerfik: stat.gl Mangler at få den rigtige oversættelse fra Skifte på sektionen med blåt. Der mangler også oversættelser af diagram-overskrifterne Tikeraat amerlassusaat qiviaraanni, takornarissat amerleriaataat 4,6%’iuvoq, ataatsimullu qaffariaat 9,2%’iulluni. Unnuisarnernut kisitsisit ataqatigiisikkutsigit takussavarput, agguaqatigiisillugu takornariaq ataaseq ikinnerusunik unnuisoq 2014’imut sanilliullugu. MALUGIUK: Eqqumaffissaavoq ikinnerpaamik Kalaallit Nunaanni unnuisarfinniit 78’iusuniit 38’it kisimik (inoroorsaarfiutiginerusut) paasissutissiisarmata (nunap immikkoortuiniit paasissutit immikkut nassaassaapput uani; tourismstat.gl takuuk Misissueqqissaarnerit)

11 GREENLAND.COM 2015’IMI ATORNEQARNERA
Aallerfik: Google Analytics 2015’imi siullermeertumik greenland.com 1 mil sinnerlugit (1,09 mil) soqutigineqarsimavoq. Soqutiginnittut amerlanerit nunanit makkunanngaanneersuupput: USA 26,5%, DK 12,6%, GER 10%, UK 8,6%, CAN 5%, IND 4,3%, AUS 4%, GRL 3,7%, CHE (Schweiz) 1,7% aamma FRA 1,4%. 2015’imi atuisoq ’seriarluni takornariaqartitsiviup pilerisaarutaanut nittartagaanulluunniit ingerlaqqissimavoq – taasagaat ’allannguineq’. Atuisut 76%’ii isersimapput ujarliut (soorlu Google) aqqutigalugu, 14%’it toqqartumik greenland.com allallugu isersimallutik, 6,3%’ii nittartakkani allani ingerlaqqiffissat aqqutigalugit, aammalu 2,1%’ii inuit attaveqaataasigut (pingaartumik Facebook). Qarasaasiat atorlugit attaveqaatinik atuisut, utaqqisinnaajunnaariartorneq ataatsimut ilisarnaatigaat, taamalu sekund’it arlaqanngitsut iluini soqutiginnilersinneqanngikkunik, pilertornerusumik ingerlaqqittarlutik. Greenland.com’ikkut takussaavoq, isernermi ataatsimi quppernerit ikinnerit iserfigineqartartut, aammalu atuisut amerlanerulaat greenland.com qimaqqittaraat quppernerit allat iserfigeqqaarnagit. VG piffissami uani suliniuteqarpoq nittartakkap saqqaa atuisumut pitsaanerulersinniarlugu, tassuunakkut atuisut amerlanerusut greenland.com’ip silarsuaani ingerlarusussuseqalersinniarlugit, angalanernillu piserusussuseqalersinniarlugit.

12 ISLAND’IMI SUSOQARPA? Timmisartumut ilaasut
Oqaatigineqareersutuut Air Greenland aamma Air Iceland, 2016 aasaaneraniit Keflavik aqqusaarlugu aqqutinik nutanik atuutilersitsissapput. Island’imiit paasissutit tunngavigalugit naliliineq tassaalluni, qallikkut takussutissat aallaavigalugit annertuumik periarfissaqartoq Keflavik mittarfittut qitiusutut aallaavigalugu, takornarissaat amerlanerit Kalaallit Nunaannut ingerlateqqissinnaaneri. Tassami aammaloortumik 2015’imi Kaflavik’imi mittarfiup atorneqarnera 25,5%’inik qaffariarsimavoq (Aallerfik: isavia.is) 2014’imut sanilliullugu. Q Q ’imut sanilliullugu, Kalaallit Nunaanni ilaasut amerleriaataat ataatstimut 11,3%’iinnaasimavoq, takornarissanulli qaffariaat 23,8%’iulluni. Nunarsuarmi takornariaqarnikkut qaffakkiartorneq 6% missaanniippoq. Taamaattumik Island’imisut qaffariaateqartoqanngikkaluaq, qaffariaat annertuutut taasariaqarpoq, 2016’imullu neriuutigiinnarsinnaallutigu qaffakkiartuut annertunerulerumaartoq. Timmisartukkut angallanneq eqqarsaatigalugu Island’ip Kalaallit Nunaatalu assigiinngissutiginerpaavaat, Island’ip nunatut inissisimanerata malitsigimmagu Atlant’imi pissusissamisoortumik eqiteriffittut atorneqarnera. Qaavatigut ukiuni makkunani akuttunngitsumik aqqutinik nutaanik ammaasoqartarpoq (soorlu Wow Air, EasyJet og Icelandair), taamalu aqqutit soqutigineqarnerit atorneqarneruleriartorlutik, Keflavik’imilu mittarfik aasaq manna annertusaqqinneqarpoq. Aqqutit nutaat timmisartuussinerulernerlu eqqarsaatigalugit, Kalaallit Nunaat kinguarsimalaarpoq, aammali peqqutaaqataalluni takornariaqarfiunerpaasinnaasup sivikinnera, taamalu tikeraartoqarnerpaaffiup tikittoqannginnerpaaffiullu iluani angalarusussuseq suli ’soqutigineqalinngimmat’. Unnuisarfinni atuisut 2015 Island’imi unnuisartut amerleriaateqarput 21%’inik. Novemberimi unnuisut 32%’ii Tuluit Nunaanneersuupput, 21%’ii USA’miit aammalu 6,5%’ii Tyskland’imeersuullutik. Island’imiut atuisut 12%’iinnaallutik (Aallerfik: statice.is). Oqaatigineqareersutuut Kalaallit Nunaanni takornariatigut unnuinerit amerlassusaat taamaallaat qaffariaateqarpoq 1,3%’inik. Tikeraallu (takornarissat) amerleriaataat 4,6%’iulluni. 2015’mi tikeraat 3,1%’ii Tyskland’imeersuupput, 3,1%’ii USA’miit aamma 1,7%’ii Tuluit Nunaanniit (Kalaallit Nunaata Danmark’illu saniatigut nunat tunuliaqutaanerpaajusut pingasut). Taamaattumik tuluit tikeraat eqqarsaatigalugit annertuumik ’kinguuteqqavugut’. Assigiinngissut annertooq (Island-Kalaallit Nunaat) taaneqartoq pitsaanngitsutut isiginiarneqarsinnaavoq, illuatungaatigulli paasissutit tikkuussipput, Island-Kalaallit Nunaat ataatsimut isigalugit periarfissat ujartussallugit pissusissamisoortoq. Island’imi angalatitsivinniit arlaqartunit tusarsimavarput, atuisut eqqortut sammivigigaanni Kalaallit Nunaat ’qalleqqiutitut’ soqutigineqartoq.

13 NUNARSUARMI INERIARTORNEQ 2016
Nunarsuarmi takornariaqarneq annertusiartupiloorpoq, amerlanngitsut eqqaassanngikkaanni, soorlu Rusland nunanit allaniit killilersuivigineqartoq. Naak Europa qaffakkiartorfittut naatsersuutigineqarnera appasinnerpaajugaluartoq (assitaliussaq ataani takuuk), qaffariaat 4%’inik annertunerulaaq patajaatsuuvoq. ITB World Travel Trends Report 2015 naapertorlugu, qaffakkiartorfiit pingaartumik ’illoqarfinni takusassarsiornerni’ (’city trips’) pissasut, aammali Kalaallit Nunaannut soqutiginaatilimmik ’misigisassarsiorluni takornariaqarneq’ (’adventure tourism’) annertuumik qaffakkiartorfiussasoq: ”misigisassarsiorluni takornariaqarneq takornariaqarnikkut immikkoortuni qaffakkiartornerpaaffiuvoq” (UNWTO Report on Adventure Tourism, 2014). Travelmarketreport.com’ikkut ilisarnaat ima allaaseraa: ”Angalasut ilumoortunik misigisassarsiorput, apeqqutaatinnagu sumiiffimmi avinngarusimasutut tikitassaanersut imal. arlaanniit piorsarsimassutsikkut immikkut ittumik misigisassatut neqeroorutaanersut” (goo.gl/7QPrfa) Angalasartut ilisarnaataat pillugit 2016’imi misissueqqissaarnerit annerit ilaat Ipsos for Tripadvisor’imiit (TripBarometer Travel Trends 2016, goo.gl/BSiHJy) suliaavoq, akissuteqartut ’niit amerlanerullutik. 2016’imut ilisarnaatit arfinillit tikkuarpai, taakkunanngalu pingasut immikkut Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarlutik: #1 Nutaanik misigisassarsiorneq #3 Piorsarsimassuseq (immikkullu ittumik neqeroorutit) toqqammavigalugu tikitassamik toqqaaneq #6 Qarasaasiakkut attaveqaatitigut tusaamaneqarnerup isumaginera. (qupp. tulliani nangissaaq) Aallerfik: Statista.com

14 NUNARSUARMI INERIARTORNEQ 2016 (nangitaq)
Tak. #1 (Nutaanik misigisassarsiorneq): Kalaallit Nunaata ikittuinnarniit tikinneqarnikuunera iluaqutinngortinneqarsinnaavoq. Ilimanaatilimmik avatangiisinni takornarissatut nunamik tikeraarneq siullerpaaffigissavat, qularutissaanngitsumillu misigisat nutaat immikkuullarissullu pigalugit angerlaqqissallutit. Tak. #3 (Piorsarsimassuseq (immikkullu ittumik neqeroorutit) toqqammavigalugu tikitassamik toqqaaneq): Kalaallit Nunaata tikiffissatut soqutiginarsarneqarnerani pingaarpoq erseqqissassallugu, Kalaallit Nunaanni piorsarsimassutsip immikkuullarissuunera. Kalaallit Nunaata ’Tikitassatut Nutaatut’ ilisimaneqarnerata erseqqissarpaa inuisa ujartuijuarnerat ammalu piorsarsimassusaat, taamalu nammineq ujartuisutut misigisinnaaneq. ’Immikkut ittumik neqeroorummut’ assersuutaasinnaavoq, akitigut unammillernanngitsumik takornariaqanngiffiunerup nalaani misigisassanik immikkut ittunik neqeroorfigineqarneq. Tassuunakkut piffissaq takornaiaqanngiffiunerusoq piseqqusaarinermi iluaqutigineqarsinnaalluni, siornagullu takornmariaqarnerpaaffiusartup nalaani tikeraarnikut tikeqqinnissaannik kaammattorlugit. Tak. #6 (Qarasaasiakkut attaveqaatitigut tusaamaneqarnerup isumaginera): Misissueqqissaarneq naapertorlugu, nittartakkani nioqqutinik innersuussiviusartuni (soorlu Tripadvisor) naliliineq akeq tulleralugu aaliangiisuusoq, unnuinissat inniminnerneqaraangata. Taamaattumik VG’p unnuisarfinnut nikinnernillu neqerooruteqarfiusunut tamanut kaammattuutigissavaa, Tripadvisor’ikkut takuneqarsinnaanngornissaat. Tassuunakkut atuisut periarfissinneqassallutik misigisimasamik nalilersuinissaminnut, taamalu nioqqutit takussaanerulersillugit uppernarnerulersillugillu. Misissueqqissaarneruttaaq takutippaa, aperineqartut pingajorarterutaasa pilersaarutigigaat 2016’imut angalanermut atugassatik qaffanniarlugit, pisisartullu immikkut tamarmik soqutiginnilluartut 2016’imi ’nutaamik kisilitaqarnissaq’. Aallerfik: TripBarometer Travel Trends 2016

15 Suliarinnittoq, Mads Lumholt
Visit Greenland